Traumatietoisuus ei ole vain trendikäs käsite tai ylimääräinen pehmeä taito, vaan olennainen osa modernia johtajuutta

Nykyajan työelämässä johtajuuden käsite on monisyinen ja jatkuvasti kehittyvä. Teknologian ja globalisaation muovaamassa ympäristössä puhutaan paljon innovaatioista, muutosjohtamisesta ja tuloshakuisuudesta. Kuitenkin yksi merkittävä ja usein aliarvioitu ulottuvuus johtajuudessa on ihmislähtöisyys, ja erityisesti traumatietoisuus. Tässä tekstissä käsittelen, miksi traumatietoisuus on ratkaisevan tärkeä tekijä modernissa johtamisessa ja miten se voi vaikuttaa merkittävästi organisaation menestykseen.

Traumatietoisuus tarkoittaa sitä, että johtaja ymmärtää, miten menneet kokemukset, erityisesti traumaattiset, voivat vaikuttaa oman sekä johdattavien käyttäytymiseen ja hyvinvointiin työpaikalla. Trauma voi olla laajasti määritelty – se voi olla lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu, työpaikkakiusaaminen, syrjintä, avioero tai esimerkiksi vakava onnettomuus. Trauma ei ole harvinainen ilmiö; tutkimusten mukaan merkittävä osa väestöstä on jossain vaiheessa elämäänsä kokenut traumaattisen tapahtuman. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa Kessler ja hänen kollegansa pystyivät todistamaan, että lähes 70 % aikuisista on kokenut ainakin yhden traumaattisen tapahtuman elämänsä aikana. Tämä korostaa traumatietoisuuden merkitystä työelämässä, koska tällaiset kokemukset voivat vaikuttaa työntekijöiden käyttäytymiseen ja hyvinvointiin.

Traumatietoisuus ei kuitenkaan tarkoita, että johtajan tulisi olla terapeuttinen ammattilainen. Se tarkoittaa ennemminkin sitä, että johtaja osaa luoda turvallisen ja tukevan työympäristön, jossa jokainen voi tuntea olonsa arvostetuksi ja ymmärretyksi, riippumatta heidän taustastaan tai kokemuksistaan.

Työhyvinvointi on keskeinen osa organisaation menestystä. Harvard Business Review’n vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen (Grawitch, Ballard ja Erb) mukaan yrityksissä, joissa keskitytään työntekijöiden hyvinvointiin, työntekijöiden tuottavuus oli keskimäärin 31 % korkeampi ja sairauspoissaolojen määrä 37 % alhaisempi kuin yrityksissä, joissa työntekijöiden hyvinvointiin ei kiinnitetty huomiota. Tämä tutkimus osoittaa selkeästi, että hyvinvointiin panostaminen tuottaa konkreettisia tuloksia. Kun työntekijä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, hänen sitoutumisensa työhönsä ja organisaatioon kasvaa. Tämä puolestaan johtaa parempaan tuottavuuteen, luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Traumatietoisuus auttaa johtajia tunnistamaan, milloin oman tai työntekijän käyttäytyminen voi olla reaktio menneisiin kokemuksiin, eikä vain merkki esimerkiksi motivaation puutteesta. Tämä tietoisuus mahdollistaa empaattisemman ja tehokkaamman johtamisen, joka ottaa huomioon yksilön kokonaisvaltaisesti.

Traumatietoisuus auttaa ehkäisemään konflikteja ja parantamaan työyhteisön vuorovaikutusta. Smyth ja Pennebaker (2016), osoittivat, että työntekijät, jotka kokevat saavansa tukea johtajiltaan, osallistuvat harvemmin työpaikkakonflikteihin ja kokevat vähemmän stressiä. Tutkimuksessa havaittiin, että johtajien tarjoama tuki ja empaattinen lähestymistapa vähensivät työntekijöiden stressitasoja merkittävästi, mikä puolestaan vähensi työpaikkariitoja ja lisäsi yhteistyötä tiimeissä. Ymmärtämällä, miten trauma voi ilmetä työpaikalla – esimerkiksi vaikeutena käsitellä kritiikkiä tai taipumuksena vetäytyä sosiaalisista tilanteista – johtaja voi ennakoida ja lieventää tilanteita, jotka muuten voisivat johtaa väärinkäsityksiin tai ristiriitoihin.

Traumatietoisuus on tärkeä osa tasa-arvoista ja inklusiivista johtamista. Monimuotoisissa työyhteisöissä, joissa eri taustoista tulevat ihmiset työskentelevät yhdessä, on välttämätöntä, että johtaja ymmärtää erilaisia elämäntilanteita ja kokemuksia. Esimerkiksi Brown ja Westwood (2019), osoitettivat, että syrjinnän ja traumojen kokemukset ovat yleisempiä vähemmistöryhmien keskuudessa, mikä korostaa tarvetta inklusiiviselle ja traumatietoiselle johtamiselle. Tämä edistää organisaation kulttuuria, jossa erilaisuus nähdään vahvuutena ja jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä.

Yksi esimerkki traumatietoisesta johtamisesta tulee teknologiayritys Googlesta, jossa vuonna 2018 johtaja huomasi työntekijänsä olevan yhä enemmän vetäytynyt tiimistä ja vaikuttavan uupuneelta. Sen sijaan, että hän olisi pitänyt tätä laiskuutena tai motivaation puutteena, johtaja päätti keskustella asiasta työntekijän kanssa yksityisesti. Kävi ilmi, että työntekijä oli kokenut henkilökohtaisen menetyksen, joka vaikutti hänen kykyynsä keskittyä työhön. Johtaja tarjosi tukea ja joustoa työaikojen suhteen, mikä auttoi työntekijää palaamaan vähitellen normaaliin työrytmiinsä. Tämä empaattinen lähestymistapa ei vain auttanut työntekijää selviämään vaikeasta ajanjaksosta, vaan myös vahvisti hänen lojaalisuuttaan ja sitoutumistaan organisaatioon.

Toinen esimerkki on terveydenhuoltoalan organisaatiosta Kaiser Permanente, jossa vuonna 2020 traumatietoisuus otettiin osaksi koko organisaation johtamiskäytäntöjä. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta traumatietoisuudesta ja siitä, miten trauma voi ilmetä erilaisina käyttäytymismalleina. Tämä lisäsi henkilöstön kykyä käsitellä vaikeita tilanteita potilaiden kanssa ja paransi organisaation työilmapiiriä merkittävästi. Tämä toimenpide johti siihen, että potilastyytyväisyys parani ja henkilöstön vaihtuvuus väheni 25 % ensimmäisen vuoden aikana.

Salesforce, tunnettu teknologiayritys, on myös ollut edelläkävijä työntekijöidensä hyvinvointiin panostamisessa. Salesforce on sisällyttänyt traumatietoisuuden osaksi johtamiskulttuuriaan, mikä on parantanut työntekijöiden sitoutumista ja vähentänyt henkilöstön vaihtuvuutta merkittävästi.

Traumatietoisuus ei ole vain trendikäs käsite tai ylimääräinen pehmeä taito, vaan olennainen osa modernia johtajuutta. Tutkimukset osoittavat selkeästi, että empatian ja työntekijöiden hyvinvoinnin korostaminen johtamisessa tuo konkreettisia hyötyjä sekä yksilön että organisaation tasolla. Kun johtaja ottaa huomioon työntekijöiden taustat ja kokemukset, hän voi luoda työympäristön, jossa työntekijät eivät vain pärjää, vaan kukoistavat. Tämä puolestaan heijastuu koko organisaation menestykseen. Tulevaisuuden johtaminen on empaattista, ihmislähtöistä ja ennen kaikkea tietoisempaa ihmisten monimuotoisuudesta ja siitä, miten voimme yhdessä rakentaa parempaa työelämää. Traumatietoisuus on avainasemassa tässä kehityksessä – ja sen merkitys vain kasvaa, kun ymmärrämme yhä paremmin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeyden.

A lot of people who have experienced trauma at the hands of people they’ve trusted take responsibility, and that is what’s toxic.

– Hannah Gadsby –