Tie kestävään ja vaikuttavaan johtajuuteen

Johtaminen ei ala muiden ihmisten johtamisesta – se alkaa itsensä johtamisesta. Tämä elämänmittainen prosessi perustuu vahvaan itsetuntemukseen ja kykyyn kehittää itseään. Psykologian oppien mukaan yksi keskeinen osa itsensä johtamista on metakognitio, eli kyky tiedostaa ja säädellä omia ajatuksiaan, tunteitaan ja toimintojaan. Johtaja, joka osaa tarkastella omaa ajatteluaan objektiivisesti, kykenee tekemään parempia päätöksiä ja säilyttämään tasapainonsa paineen alla.

Itsetuntemus ei tarkoita pelkästään omien vahvuuksien tunnistamista. Merkittävää on myös kyky kohdata omat heikkoudet ilman defensseja tai itsepetosta. Psykologi Carl Rogersin mukaan aidon kasvun edellytyksenä on itsensä hyväksyntä – vasta kun hyväksymme itsemme sellaisina kuin olemme, voimme kehittää itseämme ja toimia autenttisesti myös johtajana. Tämä luo pohjan rehelliselle ja avoimelle johtajuudelle, jossa ei tarvitse verhoutua kulisseihin.

Johtajan elämänkokemukset muokkaavat hänen arvojaan, toimintatapojaan ja vuorovaikutustaitojaan. Albert Banduran sosiaalisen oppimisen teoria korostaa, että ihmiset oppivat seuraamalla ja mallintamalla toisia. Samoin omat kokemuksemme toimivat peileinä, joiden kautta käsittelemme onnistumisia ja epäonnistumisia. Nämä kokemukset muovaavat johtamisen periaatteitamme usein tiedostamattomalla tasolla.

Oma tarinani johtajuudesta alkoi äärimmäisissä olosuhteissa. Olin 13-vuotias, kun jouduin keskelle sotaa Pohjois-Sri Lankassa. Pelko ja epävarmuus hallitsivat mieltäni. Ryhmäjohtajani kysyi minulta, kuka oli paras ystäväni, ja antoi yksinkertaisen, mutta voimakkaan ohjeen: ”Huolehdi ystävästäsi.” Tämä ohje liittyy läheisesti palvelujohtamisen filosofiaan, jonka mukaan johtajan tärkein tehtävä on tukea ja huolehtia muista. Tuolloin en vielä ymmärtänyt ohjeen merkitystä, mutta se on ohjannut toimintaani koko elämäni ajan.

Vuosien varrella olen oppinut, että hyvinvointi on johtajan tärkein resurssi. Psykologi Martin Seligmanin positiivisen psykologian PERMA-malli (hyvinvoinnin viisi osa-aluetta: positiiviset tunteet, sitoutuminen, merkityksellisyys, hyvät ihmissuhteet ja saavutukset) tarjoaa käytännön viitekehyksen hyvinvoinnin ylläpitoon. Väsyneenä ja uupuneena johtaja menettää kykynsä olla luova, innovatiivinen ja empaattinen – ominaisuuksia, jotka ovat elintärkeitä jatkuvassa muutoksessa.

Itsetuntemuksen kehittäminen auttaa johtajaa asettamaan selkeitä rajoja, joiden avulla hän voi suojella omaa jaksamistaan ja samalla tukea tiiminsä hyvinvointia. Daniel Golemanin tunneälyn teoria korostaa, että menestyvä johtaja hallitsee sekä omat että muiden tunteet. Tämä edellyttää kykyä säädellä omia reaktioita ja empatiaa tiimiläisiä kohtaan. Johtajan on osattava tunnistaa, milloin hänen tulee hidastaa, pyytää apua tai antaa tilaa muille loistaa.

Johtamisen merkitys: Huolenpitoa ja suunnannäyttämistä

Johtaminen ei ole pelkästään tavoitteiden asettamista tai käskyjen jakamista. Minulle johtaminen tarkoittaa rinnalla seisomista, lojaaliutta, periksiantamattomuutta ja arvojen mukaan toimimista. Johtajan tehtävänä on pitää huolta sekä omasta että tiiminsä jaksamisesta. Organisaatiot eivät pysy paikoillaan – työmäärä kasvaa jatkuvasti, ellei sille aseteta rajoja. Tässä kohtaa itsensä johtaminen nousee ratkaisevaan asemaan.

Itsensä tunteminen antaa avaimet jatkuvaan kehitykseen. Kun johtaja ymmärtää omat vahvuutensa ja kehityskohteensa, hän kykenee rakentamaan kestävää kasvua niin itselleen kuin organisaatiolleen. Tämä edellyttää rohkeutta pysähtyä ja kysyä itseltään vaikeita kysymyksiä:

1. Olenko kiinnittänyt huomiota kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin?

2. Lyönkö jotakin osa-aluetta jatkuvasti laimin?

3. Olenko rehellinen itselleni heikkouksieni suhteen?

Maslow’n tarvehierarkian mukaan ihmisen täytyy täyttää perus- ja psykologiset tarpeet, ennen kuin hän voi saavuttaa täyden potentiaalinsa. Sama pätee johtajuuteen: jos laiminlyömme omat hyvinvointitarpeemme, emme voi olla parhaimmillamme muiden tukemisessa ja ohjaamisessa.

Kohti tasapainoa ja vaikuttavuutta

On utopiaa ajatella, että kaikki hyvinvoinnin osa-alueet olisivat aina täydellisesti hallinnassamme. Tärkeintä on tunnistaa pahimmat laiminlyönnin kohteet ja ryhtyä korjaamaan niitä suunnitelmallisesti. Psykologinen oppi opettaa meille, että itsemyötätunto on avain pitkäjänteiseen kehitykseen. Johtaja, joka kykenee olemaan myötätuntoinen itseään kohtaan, voi kohdata epäonnistumiset ja oppia niistä ilman lamaannusta.

Itsensä johtaminen on matka, joka edellyttää jatkuvaa oppimista ja kasvua. Kun ymmärrämme omat kokemuksemme ja niiden vaikutukset, voimme kehittää vahvan, autenttisen johtajuuden. Tällainen johtajuus ei ainoastaan hyödytä organisaatiota, vaan myös inspiroi ja voimaannuttaa niitä, jotka työskentelevät kanssamme.